Mikä ihmeen fediversumi?
Mikä se on se “fediversumi”, joka tämänkin blogin osoitteessa kummittelee? Lyhykäisen määritelmän mukaan fediversumi (engl. fediverse) on Internetissä toimiva sosiaalisten verkostojen muodostama yhteenliittymä, joka on hajautettu ja käyttäjien itsensä omistama sekä ylläpitämä. Sana fediverse on yhdistelmä englannin kielen sanoista federated, eli liittoutunut ja universe, eli universumi. Suomeksi voitaisiin siis puhua myös liittoversumista tai liittoverkostosta.
Yllä esitetty määritelmä ei varmaan kerro asiaan vihkiytymättömälle vielä mitään, joten tarkastellaanpa asiaa kuvitteellisen esimerkin kautta. Kuvitellaan, että ei olisi olemassa yhtä sosiaalisen median palvelua nimeltä Facebook, vaan jokainen Facebook-ryhmä olisi oma erillinen verkkopalvelunsa, oma erillinen Facebookinsa, jonka omistaisivat sen ylläpitäjät. Myös tavallisilla käyttäjillä voisi olla ikioma Facebookinsa vaikkapa perheenjäsenille tai kavereille. Kaikki nämä Facebookit keskustelisivat toistensa kanssa, joten mistä tahansa Facebookista voisi laittaa kaveripyyntöjä minkä tahansa toisen Facebookin käyttäjille tai liittyä mihin tahansa toisen Facebookin ryhmään, aivan kuten nykyisessäkin Facebookissa voi olla kenen tahansa Facebook-käyttäjän kaveri tai kuulua mihin tahansa ryhmään.
Mutta ei tässä vielä kaikki. Kuvitellaanpa, että kaikki muutkin sosiaalisen median palvelut toimisivat samalla periaatteella: jokaisella voisi olla oma Twitter, oma Instagram, oma TikTok tai oma YouTube, jonka he omistaisivat itse ja jossa he itse päättäisivät säännöistä ja sisällöistä. Nämä palvelut voisivat olla vain omistajan itsensä tai hänen lähipiirinsä käytössä, tai sitten ne voisivat olla avoimia kenen tahansa liittyä. Kaikista näistä palveluista käsin voisi seurata käyttäjiä tai ryhmiä missä tahansa toisissa palveluissa: omasta Twitteristä voisi tilata YouTube-kanavia, omasta Instagramista voisi osallistua keskusteluun Facebook-ryhmissä, omasta LinkedInistä voisi ottaa seurantaan TikTok-käyttäjiä, jne. Ne käyttäjät, jotka eivät haluaisi itse ylläpitää omaa palveluaan voisivat liittyä mille tahansa lukemattomista avoimista palveluista, valiten haluamansa palvelun esimerkiksi sen kielen, sijainnin, aihepiirin tai sisältötyypin perusteella.
Tämä on juuri se periaate, jolla fediversumi toimii.
Aavistuksen verran teknisempi tapa mieltää fediversumi on ajatella sitä toisena World Wide Webinä, joka ikään kuin toimii alkuperäisen webin päällä. Samoin kuin fediversumissa, myös webissä kuka tahansa voi pystyttää oman sivustonsa, jonka sisällöstä ja ulkoasusta omistaja voi päättää täysin itse. Mitään bisnesideaa ei tarvita, ainoastaan halu jakaa ajatuksiaan tai luovaa työtään muiden Internetin käyttäjien kanssa. Lisäksi web-sivustotkin voivat liittyä toisiin sivustoihin hyperlinkkien avulla muodostaen näin oman hajautetun verkostonsa, jota mikään yksittäinen taho ei voi kontrolloida. Fediversumi leipoo tähän kakkuun sisään vielä sosiaaliset toiminnot, kuten käyttäjien ja ryhmien julkaisujen seuraamisen, käyttäjien välisen suoran vuorovaikutuksen sekä sisältöjen automaattisen jakamisen, kommentoinnin ja tykkäyksen.
...ja näin se toimii käytännössä
Fediversumin toiminta perustuu avoimeen protokollaan nimeltään ActivityPub. Protokollalla tarkoitetaan digimaailmassa standardia, joka määrittää, miten laitteet ja tietokoneohjelmat keskustelevat toistensa kanssa ja siirtävät tietoa toinen toisilleen. Ilman protokollia tietokoneet eivät tietäisi mitä tehdä toiselta koneelta tuleville viesteille, eivätkä minkäänlaiset tietoverkot olisi näin mahdollisia. ActivityPub-protokolla on suunniteltu nimenomaan ihmisten välisen sosiaalisen verkostoitumisen mahdollistavien palvelinsovellusten väliseen keskusteluun ja tiedonsiirtoon. ActivityPub on World Wide Webin standardeja ylläpitävän World Wide Web Consortiumin (W3C) tunnustama standardi ja näin virallinen osa webin teknologista perustaa.
Fediversumi koostuu lukuisista eri sovelluksista, tai tarkemmin ottaen kaikista niistä tuhansista palvelimista, joille näitä sovelluksia on asennettu. Jokainen yksittäinen asennettu sovellus muodostaa yhden solmukohdan, tai fediversumin jargonilla ilmaistuna instanssin, maailmanlaajuisessa verkostossa. Kullakin instanssilla voi olla periaatteessa rajaton määrä rekisteröityneitä käyttäjiä, tosin kasvavat ylläpitokustannukset tuppaavat rajoittamaan yksittäisten instanssien kasvua. Kaikki tietyn sovelluksen instanssit keskustelevat keskenään, mutta ne voivat myös keskustella yhtä lailla minkä tahansa muun sovelluksen instanssien kanssa, vaikka sovellusten käyttötarkoitus olisi täysin erilainen. Tämän mahdollistaa se, että kaikki nämä sovellukset käyttävät ActivityPub-protokollaa keskustellessaan keskenään. Tähän perustuu myös se, että periaatteessa miltä tahansa instanssilta voi seurata käyttäjiä millä tahansa muulla instanssilla, sovelluksesta riippumatta.
Kuva 1 havainnollistaa fediversumin toimintaa. Käyttäjät ovat aina jollakin instanssilla, josta käsin he käyttävät fediversumin toimintoja. Saman sovelluksen instanssit keskustelevat keskenään, mutta yhtä lailla myös muiden sovellusten instanssien kanssa. Kun instanssit keskustelevat, myös näiden instanssien käyttäjät voivat keskustella toistensa kanssa.
Teoriassa on mahdollista siis luoda tunnukset mille tahansa avoimelle instanssille ja sieltä käsin seurata kaikkien muiden tuhansien instanssien käyttäjiä. Käytännössä kaikki sovellukset eivät ole kuitenkaan toteuttaneet kaikkia ActivityPubin mahdollistamia ominaisuuksia, joten käyttäjäkokemus vaihtelee tältä osin sovellusten välillä. Esimerkiksi Writefreely-sovellus mahdollistaa blogijulkaisujen jakamisen fediversumiin, mutta ei käyttäjien seuraamista muualta fediversumista. Muut siis voivat nähdä Writefreely-käyttäjän julkaisut, mutta hän ei voi nähdä muiden julkaisuja tai kommentteja Writefreelystä käsin. Lisäksi kaikki yksittäiset instanssit eivät välttämättä halua keskustella kaikkien muiden instanssien kanssa, vaan ne saattavat tarkoituksella (ja usein hyvästä syystä) blokata joitakin instansseja kokonaan. Kuten Internetissä yleensäkin, fediversumissa liikkuu myös kyseenalaista sisältöä. Tällaista sisältöä julkaisevat instanssit joutuvatkin helposti fediversumissa mustalle listalle, jolloin vain harvat instanssit keskustelevat niiden kanssa.
Tätä kirjoitettaessa fediversumiin kuuluu FediDB-sivuston mukaan noin 25000 instanssia, joilla on yhteensä noin 11 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Fediversumiin on mahdollista liittyä The Federation -sivuston mukaan ainakin 147 eri sovelluksella. Valtaosa näistä on ns. vapaita ohjelmistoja, jotka kuka tahansa voi ottaa käyttöön omalla palvelimellaan. Tässä ei tietenkään ole mahdollista esitellä kaikkia fediversumin sovelluksia, mutta joitakin yleisimmin käytettyjä niistä ovat:
- Mastodon: Twitteriä muistuttava lyhytviesteihin perustuva blogi- ja keskustelusovellus
- Friendica: Facebookia hieman muistuttava julkaisu- ja keskustelusovellus, jossa monipuolisia ominaisuuksia, mm. ryhmäkeskustelut, kuvagalleria, pikaviestit ja tapahtumakalenteri
- Lemmy: Redditiä muistuttava keskustelupalstatyyppinen sovellus
- PeerTube: Videoiden jako- ja kommentointisovellus
- Pixelfed: Kuvien jako- ja kommentointisovellus
- Funkwhale: Musiikki- ja äänitiedostojen streamaussovellus
- Bookwyrm: Lukupäiväkirjan ja kirja-arvosteluiden julkaisualusta
- Writefreely: Blogin julkaisualusta (jolla mm. tämä blogi on julkaistu)
- Mobilizon: Ryhmätyöskentelyn organisointisovellus ja tapahtumailmoitusten julkaisualusta
- Wordpress: Maailman suosituin web-sivujen julkaisualusta – minkä tahansa Wordpress-sivuston voi liittää fediversumiin ActivityPub-pluginin avulla
Miten päästä mukaan?
Mikäli fediversumin tekniset detaljit eivät kiinnosta niin paljoa, että olisi valmis pystyttämään oman instanssin, helpoiten fediversumiin pääsee liittymään luomalla tunnuksen jollekin olemassa olevalle avoimelle instanssille. Ensin kannattaa miettiä oma käyttötarpeensa ja sitten valita siihen käyttökelpoisin sovellus vaikkapa yllä mainituista. Nimien linkkejä seuraamalla pääsee yleensä sivustolle, jossa on listattuna kyseisen sovelluksen avoimia instansseja, joista voi valita itselle sopivimman. Instanssille rekisteröidytään sen omalta web-sivulta, jonka jälkeen sinne voi kirjautua web-käyttöliittymän tai mobiilisovelluksen kautta. Mikäli mikään tässä mainituista sovelluksista ei vastaa omia tarpeita, niin lisää sovelluksia kuvauksineen löytyy esimerkiksi Fediverse.party-sivustolta. On syytä huomioida kuitenkin, että jotkin näistä sovelluksista on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa.
Mikäli suomenkielinen keskustelu on se, mikä kiinnostaa, löytää sitä parhaiten varmasti fediversumin sovelluksista suurimmasta, eli Mastodonista. Roni Laukkarinen on koonnut tänne yksityiskohtaiset ohjeet, miten Mastodoniin liitytään ja miten sieltä löytää seurattavia käyttäjiä. Jos haluat seurata allekirjoittanutta Mastodonissa (tai mistä tahansa muualta fediversumista käsin), niin ota seurantaan käyttäjä @teemuki@piipitin.fi. Myös tätä blogia voi seurata fediversumissa seuraamalla käyttäjätunnusta @teemuki@blogi.fediversumi.fi (kopioi tunnus ja syötä se hakukenttään käyttämässäsi sovelluksessa).